Suomen kielessä on ongelma. Meillä menevät lukeminen (reading) ja opiskeleminen (studying) sekaisin. “Luitko tenttiin” kysytään ja päivitellään kuinka paljon joku on lukenut. Abeilla on “lukuloma” ja toisen asteen yleissivistävä opinahjokin on nimeltään “lukio”. Siis paikka, jossa luetaan.

Ensimmäinen opetus

Tässä tulee ensimmäinen opetus. Oppiminen ja lukeminen eivät ole sama asia, eivätkä ne aina ole edes kausaalisessa suhteessa keskenään. Kausaliteetti tarkoittaa sitä, että asioiden välillä on syy-seuraus- suhde. Korrelaatio taas tarkoittaa ilmiöiden samanaikaisuutta. Kuten tästä linkistä voi todeta, korrelaatio ei tarkoita, että asioilla olisi syy-seuraus- suhde, vaikka ne samanaikaisesti esiintyisivätkin. Korrelaatio on riippuvuussuhde, kausaalinen tai ei.

Olen helsinkiläinen ja täältä myös kotoisin. Tämä piirre saattaa joitakuita ärsyttää, mutta en silti suostu laskemaan helsinkiläisyyttä itselleni minkäänlaiseksi vajaavuudeksi. En tosin vahvuudeksikaan. 

Helsinkiläisenä olen ulkoillut keskuspuistossa satoja, ellei tuhansia kertoja pikkupojasta saakka. Samoin olen käynyt Länsi-Pasilassa melko taajaan. Olen myös urheilumiehenä kolunnut suurimman osan pääkaupungin urheiluhalleista ja suorituspaikoista läpi jossain elämäni vaiheessa.

Tosiasioiden kieltäminen

Aika usein törmään tilanteeseen, jossa ihmisellä riittää selityksiä sille, miksi ei ole oppinut jotain asiaa. Taustalla voi olla ihan todellisiakin syitä, mutta useammin kyse on tekosyistä. Me ihmiset olemme mestareita selittämään asioita itsellemme parhain päin. Tässä on sinulle metakognitiivinen haaste: analysoi raa´an rehellisesti sitä, minkä takia jokin oppimistehtävä ei onnistu. Ehkä sinulla ei ollut oikeita työkaluja käytössä, mutta vaikkapa ajankäyttöön liittyvät ongelmat ovat aivan varmasti ratkaistavissa. Hyvin harva oppimishaaste on oikeasti niin vaikea ettei sitä voisi selättää, jos suunnittelee tekemisensä ja löytää tarkkaavaisuuden, motivaation ja muistin tekijät, jotka ovat aivan kriittisen tärkeitä. Laita asiat kalenteriin ja tee niistä itsellesi tapoja. Jos toteutat asiat tarpeeksi pieninä paloina, niin yleensä kaikki onnistuu.

Yksin puurtaminen

Kannattaako opiskella yksin vai ryhmässä? Peruslähtökohta on aina se, että ihminen on biologisesti laumaeläin. Oppimisessa on erittäin tärkeä muistaa, että osa tiedosta voi olla järkevää omaksua yksin, mutta ikinä sosiaalisuutta ja yhteisön merkitystä ei kannata väheksyä. Oppiminen on aina viimeisteltävä jollain tavalla ryhmässä. Yksin ei päästä ikinä ihan maaliin asti.

Yksipuolisuus

Taustatekijät

Tänään puhutaan oppimisen taustatekijöistä ja strategisesta oppimisesta. Strateginen lähestymistapa oppimiseen voisi tarkoittaa vaikkapa sitä, että otetaan huomioon kokonaisuus. Aika monille ihmisille, ja ehkä sinullekin, on tuttu tilanne, että ei syystä tai toisesta opi. Tuntuu, että ei muista tai ei jaksa keskittyä. Ei siis opi jotain asiaa, mikä pitäisi saada äkkiä opittua.

Koulujen digitalisaatio